KylmänHammas

Polku lumen
Valta hallan
Taival niin hyinen on.

Poskella kyynel
Sydän kuin säröt
Ne rintaa raapii taas.

Puree niskaan
Kylmän hammas
Jäljet sieluun jää.

Mut polttava aatos
Palava sydän
Tuon terän
Voi sulattaa.

Miekka

Taistoihin tuimiin
Voittoihin huimiin
Vie miekka
Soturin kaanin maan

Ei petä terä sen
Mittelyssä sielujen.

ValjakonKutsu

Viettien vankina vaellan,
Viiletän vaarojen viertä

Vihi viiksiä varkain jo viettelee,
Vieden vainuihin väkeviin

Vihmoo vesakko,
Virtaa vuolle

Voiton väylät vie valjakoiden
Vedot vimmaisten valioiden.

Vetovastuun olen vapaa
Valtaani jo valjastamaan! 

EläinOppi

Yksi kukko
Kaksi kanaa
Taapertaa jo peräkanaa.
Kolme vuohta
Neljä lammasta
Joilta puuttuu viisi hammasta.
Kuusi possua
Seitsemän sikaa
Jotka lätissänsä kärsän likaa.
Kahdeksan heppaa
Yhdeksän varsaa
Jotka salaa puree parsaa.
Kymmenen kun täys on luku
Koossa on silloin maatilan suku.

Aimo Ahavaisen mahti

Vaivaisen venhon viereltä,
Risaisen ruuhen reunamilta,
Kupehilta harmahan haapion

Nousi Aimo Ahavainen
Valtias väkevän vasaman,
Paiskaaja purevan peitsen,
Ukko säilän sattuvaisen

Syksyn äijä äkkipäinen,
Jok´ äänevästi ärähti:
”Väisty saatto siloisen suven,
Taakse käy vähäsisuinen:
Hellitä jo hurman helle!

Nyt vuoro Aimon on isännöidä,
Suitsin syksyä suostutella,
Viiman vaimoja viekoitella.”

Niin riisti suloisen suven,
Liedon hengen hehkuvaisen,
Peri vallan valtikkaisen,
Mahti Aimo Ahavaisen!

RiiuuMies

Polkua soista,
  kävi sitkeä ukko,
päässään ol´ hiukset,
 kuin olkia tukko

Kurassa saappaat,
 tallaten tietä,
päättäen:
”Yksin en eloain enää vietä.”

Tuohesta punoi hän
sormuksen soman,
toivoen löytyvän
morsion oman,
jol´ sydän puhdasta kultaa ois,
ja onnen tähän elohon
tyhjään tois.
Hälle tarjoisin pienen tuvan,
jos sais vain neidolta riiuu luvan.

Pitkän matkan hän taivalta taisi,
toivoi,
et myöntävän vastauksen saisi.
Saapui hän isolle talolle,
mitään ei mahtanut rakkauden palolle,
ovelle siis koputti ja pyysi kättä,
ei voinut tyttö olla hymyilemättä:

”Luuletko, että ma tulisin sulle?
tuohisormustasta vaan tarjoot sä mulle?
rikasta miestä etsiä taidan
susta saisin vain köyhän ja saidan.”

Lähti ukko,
rinnassaan suru.
Ei langennut hälle
onnen muru.

Sataa

Itkee taivas
Alla maa
Kylpee tienoo
Se kasteen saa

 Vanha taru
Mi kertoi näin:
”Kun sataa
On enkelit allapäin".